Kävin iltakävelyllä. Katselin maisemaa, kuinka se oli muuttunut
tummaksi, en juuri nähnyt paljoa. Sisältä valoisasta pimeään iltaan
siirtyminen sai näkyvyyden hyvin huonoksi. Aivot eivät heti osanneet
sopeutua valon määrän muutokseen. Sama maisema, joka päivällä oli
hehkunut väreissä oli nyt vain tummia sävyjä. Valon puute muutti maiseman
täysin toiseksi. Jonkin ajan kuluttua aivot sopeutuivat pieneen valon
määrään ja aloin nähdä kohtalaisesti pimeässä.
Sitä iltaa katsellessani tuli mieleeni, että samalla tavalla
ihminen ajatuksillaan muuttaa oman maailmansa juuri sellaiseksi kun hän
sen itselleen maalaa - joko väreillä kirkkaaksi, iloiseksi tai sitten
tummaksi, ilottomaksi, synkäksi.
Ajatteletko
- taas tuli tyrittyä
- hemmetin tohelo
- mikään ei onnistu
- miksi aina minulle käy näin
- mitähän kamalaa tänään tapahtuu
- en taaskaan onnistu
- kukaan ei pidä minusta
Ja saat aikaan stessihormooneita, lihasjännityksiä, masennuksen, huonon itsetunnon.
Vai
- kaunis päivä tänään
- tänään onnistun
- olen ihan ok ihminen
- minulla on ystäviä
- osaan tehdä asioita
- opin uutta
- nautin elämästä
Ja saat edorfiineja, dopamiinia, iloa, innostusta, hyvää mieltä ja itsetuntoa.
Valinta on sinun - mieti mitä haluat. Saat sitä mitä tilaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti