Viikon mietelause
Ongelman ydin ei ole siinä, mitä sinulle tapahtuu, vaan siinä, mitä sinä siitä ajattelet ja mitä teet sen suhteen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste todellisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste todellisuus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 25. helmikuuta 2013
Tietoisen luomisen taito
Kun ymmärrät, miten tärkeää on tuntea olonsa hyväksi joka ikisenä hetkenä, millainen se ikinä onkaan, pitelet kädessäsi onnellisen elämän avaimia. Silloin pystyt saavuttamaan haluamasi olemisen tilan.
Tahdon sinun huomaavan ne asiat, jotka saavat sinut innostumaan. Haluan, että voit kokea sen riemun, joka koituu oman todellisuuden luomisesta iloisesti ja tietoisesti. Sinä todellakin luot oman todellisuutesi. Kukaan muu ei tee sitä puolestasi. Luot oman todellisuutesi silloinkin kun et ymmärrä niin tekeväsi. Juuri siitä syystä tulet usein luoneeksi, miettimättä asiaa sen tarkemmin.
Toivon sinun olevan tyytyväinen siihen millainen olet nyt ja mitä sinulla on, ja samaan aikaan olevan kuitenkin innokas saavuttamaan lisää. Silloin olet luomisen suhteen etulyöntiasemassa. Kun seisot tulevaisuuden partaalla innokkaana ja toiveikkaan odotuksen täyttämänä, tuntematta lainkaan kärsimättömyyttä, epäilystä tai arvottomuutta – jotka estäisivät toiveesi toteutumisen – silloin olet esimerkkinä Tietoisesta luomisesta parhaimmillaan.
Tulet ymmärtämään, että sinun on täysin mahdollista hallita elämäsi kokemusten luomista. Silloin pystyt kääntämään huomiosi omaan positiiviseen voimaasi. Tulet myös tuntemaan täydellisen autuuden, huomatessasi omien erityisten toiveidesi toteutuvan.
Kykenet tuntemaan itsessäsi, oletko täydellisesti yhteydessä Alkulähteen energiaan. Mitä paremmaksi tunnet olosi, sitä avoimempi on yhteytesi. Hyvän olon tunne merkitsee, että sallit itsesi olla avoimessa yhteydessä Alkulähteen energiaan. Epämieluisa olo tarkoittaa, että yhteys on rajoittunut, koska itse vastustat yhteyttäsi.
Se missä määrin tunnet itsesi siunatuksi ja odotat hyvien asioiden koituvan osaksesi, vastaa sen hetkistä sallimisen astettasi. Ainoastaan sinä ja tunteesi ovat vastuussa siitä, otatko Hyvinvoinnin vastaan vai et. Olosuhteissasi ei tarvitse muuttaa mitään, jotta voisit tarkoituksellisesti sallia kytkeytymisesi Hyvinvoinnin virtaan. Tarvitaan vain universaalien lakien ymmärtämistä ja päättäväisyyttä antautua sallimisen tilaan.
Sen materiaalisen olennon lisäksi, jona olet oppinut tuntemaan itsesi, olet ennen kaikkea värähtelevä olento. Olet kuin värähtelevä lähetin, joka lähettää omaa signaaliaan ilmoille taukoamatta. Juuri nyt lähettämäsi signaalin laatu vaikuttaa suoraan sekä tämänhetkiseen että tulevaan maailmaasi. Ja juuri nyt se luo sinun maailmasi.
Sinussa on sisäänrakennettu ohjausjärjestelmä, jossa tunteesi toimivat ohjausjärjestelmän osoittimina. Toisin sanoen jokainen tunnetilasi kertoo siitä, oletko sillä hetkellä harmoniassa Alkulähteesi kanssa ja tukeeko olotilasi pyrkimyksiäsi.
Kun huomiosi keskittyy johonkin, värähtely ei aluksi ole kovin voimakas, mutta kun annat ajatukselle yhä enemmän huomiota ja keskityt siihen niin, että värähtelet sen taajuudella, ajatus muuttuu yhä suuremmaksi osaksi omaa värähtelyäsi – ja tätä usein viljeltyä ajatusta voidaan jo kutsua uskomukseksi.
Jokainen ajatus, johon kiinnität huomiosi, laajenee ja tulee suuremmaksi osaksi kokonaisvärähtelyäsi. Riippumatta siitä, koskeeko ajatuksesi jotakin sellaista mitä haluaisit tai jotakin mitä et haluaisi, sille suomasi huomio vetää tuon asian kokemuspiiriisi.
Kun kohdistat harjaantuneen huomiosi mihin hyvänsä asiaan, alkaa Vetovoiman laki tuottaa sellaisia olosuhteita, tilanteita, kokemuksia, toisia ihmisiä ja kaikkea muuta, mikä täsmää hallitsevaan värähtelyysi. Ja kun ajatuksiasi vastaavat asia alkavat ilmentyä ympärilläsi, kehität yhä voimakkaampia värähtelytapoja tai taipumuksia. Ja kas, alkuun niin pieni ja mitätön ajatuksesi onkin kehittynyt voimakkaaksi uskomukseksi – ja voimakkaat uskomuksesi heijastuvat aina kokemuksiisi.
Tunteesi osoittavat joka hetki, millaista värähtelyä Olemuksesi sisältää. Kun tulet tietoiseksi siitä, millaiselta kukin tunne tuntuu, tulet tietoiseksi myös siitä, millainen on värähtelysi luonne kullakin hetkellä. Ja kun yhdistät tietosi Vetovoiman laista omaan värähtelytasosi ymmärtämiseen, pystyt hallitsemaan oman huomiosi keskittämistä. Tämän tiedon avulla kykenet ohjaamaan oman elämäsi kokemuksia mihin tahansa haluamaasi suuntaan.
Harjoittelun myötä opit tunnistamaan, missä määrin olet sopusoinnussa oman todellisen itsesi kanssa. Kun sallit täysin Alkulähteen energian ilmetä, kukoistat ja vastaavasti evätessäsi Alkulähteen energian virtauksen tunnet puutetta.
Se, mitä ajattelet ja se, mitä saat, sopivat aina värähtelyllisesti toisiinsa. On hyödyllistä vertailla tietoisesti ajatuksiasi ja sitä, mikä parhaillaan ilmenee elämässäsi. Vielä enemmän apua on siitä, jos kykenet ennalta huomaamaan, mihin suuntaan ajatuksesi ovat sinua johtamassa. Kun opit ymmärtämään tunteitasi ja niiden sinulle välittämiä tärkeitä viestejä, sinun ei tarvitse odottaa kunnes jotakin on jo tapahtunut voidaksesi ymmärtää, millaista värähtelyä olet itse lähettänyt. Opit tunnistamaan oman olosi ja tietämään, mihin olet suuntaamassa.
Tunteesi vastaavat huomiosi keskipistettä ja se, mitä tunnet, kertoo sinulle miten sallivassa tai vastustavassa tilassa sillä hetkellä olet. Ei ole mahdollista, että asia jota jatkuvasti ajattelet myönteisesti, sujuisi huonosti. Vastaavasti on yhtä mahdotonta, että asia, jonka ajatteleminen jatkuvasti aiheuttaa sinulle huonon olon, päättyisi hyvin. Se, miltä sinusta tuntuu, on merkki siitä, sallitko itsellesi luonnollisen hyvinvoinnin.
Tunnet olosi sitä paremmaksi mitä paremmin värähtelysi on sopusoinnussa todellisen itsesi kanssa. Tunteesi toimivat jatkuvasti merkkinä siitä, missä määrin sallit tai vastusta yhteyttä sisimpään olemukseesi.
Tähän tyyliin kuvaavat luomisen taitoa Esther ja Jerry Hicks kirjassaan Pyydä niin saat.
Tunnisteet:
ajatukset,
kokemukset,
luomisen taito,
todellisuus,
toive,
tunne,
vetovoiman laki,
värähtelevä olento
Sijainti:
Eastern Europe
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Elämä seuraa sinua
Elämä seuraa sinua. Aivan kaikki, mitä elämässäsi koet, on seurausta siitä, mitä olet huokunut ajatuksissasi ja tunteissasi – riippumatta siitä, oletko toiminut tietoisesti vai tiedostamatta. Elämä ei tapahdu sinulle – elämä seuraa sinua. Kohtalosi on omissa käsissäsi. Mitä ikinä ajattelet tai ikinä tunnet, ratkaisee elämäsi.
Muista että elämäsi tarkoitus on rakastaa. Elämäsi tarkoitus on iloita. Elämäsi tarkoitus on valita sitä, mitä rakastat ja kääntää selkäsi sille, mitä et rakasta.
Sinun käsityksesi, olivat ne totta tai eivät, muodostavat todellisuutesi. Elämäsi rakentuu sen varaan, mitä kuvittelet ja tunnet todeksi, sillä kun lähetät oman totuutesi vetovoiman laille, se palautuu totena elämääsi. Mielikuvituksesi on todellisempi kuin maailma jonka näet, koska näkemäsi maailma muodostuu siitä, mitä kuvittelet ja mihin uskot. Se minkä uskot ja tunnet todeksi, on oleva elämäsi.
Rakastu elämään ja päästä irti sisäinen voimasi, niin sinusta tulee vapaa ja voittamaton.
Ajattele sitä mitä rakastat. Puhu siitä mitä rakastat. Tee sitä mitä rakastat. Kun toimit näin, tunnet rakkautta. Etsi jokaisesta paikasta, tapahtumasta ja tilanteesta asioita, joita rakastat ja aisti ne. ”Rakastan aamun viileyttä” ”Rakastan nähdä lasten leikkivän” ”Rakastan rauhallista bussimatkaa” ”Rakastan lintujen laulua” ”Rakastan ystäviä” ”Rakastan elämää”. Aina kun haluat parantaa mieltäsi, käy mielessäsi läpi ne asiat, joita tunnet rakastavasi. Huomaa, kuinka suuri vaikutus sillä on elämääsi.
On mahdotonta tuntea surua tai mitään negatiivista, kun on kiitollinen. Jos olet vaikeassa tilanteessa, etsi siitä jokin puoli josta voit olla kiitollinen. Kun olet löytänyt yhden asian, etsi toinen ja sitten kolmas. Huomaa miten jokainen asia, josta tunnet kiitollisuutta muuttaa tilannetta. Kiitollisuus johtaa sinut negatiivisuudesta iloon, onneen ja rakkauteen.
Ole kiitollinen. Kiitollisuus ei maksa mitään, mutta se on arvokkaampaa kuin kaikki maailman rikkaudet. Kiitollisuus palkitsee sinut elämän rikkauksilla, koska kaikki se mistä olet kiitollinen, moninkertaistuu.
On olemassa keino, jonka avulla saat elämäsi maistumaan joka suhteessa paremmalta – se on mielikuvitusleikit. Leikkiminen on hauskaa ja kun leikit, olosi tuntuu hyvältä ja kun olosi tuntuu hyvältä, elämääsi ilmaantuu lisää hyviä asioita.
Elämän on tarkoitus olla hauskaa. Keksi mielikuvitusleikkejä, mielesi ei tiedä että kujeilet, se ottaa leikit tosissaan ja suuntaa sinua niitä kohti – pian vedät puoleesi kuvittelemiasi asioita. Mitä ikinä kuvittelet ja tunnet, se muuttuu mielesi todellisuudeksi ja siten sinun todellisuudeksesi.
Mitä ikinä haluat, käytä sen saamiseen mielikuvitusta ja leikkiä. Turvaudu kaikkiin mahdollisiin kannustimiin. Sinun on kuviteltava ja tunnettava, nähtävä sielusi silmin mitä haluat saada. Sinun on tehtävä kuvitelmistasi niin todellisia, että kykenet tuntemaan kuinka unelmasi toteutuu. Kun leikit ja kuvittelet kokevasi jotain, aivosi reagoivat siihen kuin se olisi todellista.
Kun olet oikein innostunut jostain tapahtuneesta ja tunnet olosi suurenmoiseksi, käytä innostuksestasi virtaavaa energiaa unelmasi kuvittelemiseen. Vangitse innostuksesi voima ja valjasta unelmasi palvelukseesi kuvittelemalla unelmasi toteutuminen. Se on leikkiä, se on hauskaa. Se on elämän luomisprosessin riemua.
Tällaista kirjoittaa Rhonda Byrne kirjassaan Voima.
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Maailmankuvat eroavat
Johanna Korhonen kirjoittaa jutussaan Turtana rahasta Helsingin Sanomissa, kuinka rahan kahminnasta kiinni jäänyt yritysjohtaja on aidon hämmästynyt. Kaikki on hoidettu sääntöjen mukaan, miksi media meuhkaa juuri hänen eduistaan, vaikka moni kaveri on hankkinut vielä suuremmat edut. Johtajan hämmästys on oikeutettu, vertailukohta ei ole tavalliset ihmiset vaan toiset johtajat. Hei kaikki muutkin johtajat tekee tätä samaa, miksi minua vainotaan.
Yritysjohtaja elää aivan toisessa todellisuudessa kuin arvostelijansa.
Kun palkka on noussut pilviin, on suhteellisuudentaju hävinnyt ja ainoa vertailukohta on jonkun muun vielä enemmän etuja kähmineen johtajan palkkiot ja edut. Yritysjohtaja ei pysty suhteuttamaan palkkaansa mihinkään todelliseen, esimerkiksi siihen hyötyyn, mikä hänestä mahdollisesti on yritykselle.Yritysjohtajan käytös on loistava esimerkki siitä, kuinka jokainen ihminen elää omassa itse rakentamassaan todellisuudessaan. Näinhän ihminen toimii, kaikki meistä. Ihminen rakentaa itselleen karttoja maailmasta – näiden karttojen avulla ihmisen tietoinen ja tiedostamaton mieli tulkitsee maailmaa ja tekee valintoja, päätöksiä, suunnitelmia, uskomuksia, ajatuksia, tunteita ja lopulta toimii niiden pohjalta.
Vielä suurempi ongelma kuin johtajien todellisuudesta vieraantuneet palkkiot, on sinänsä aiheellinen huoli siitä, kuinka kykenevä tällainen johtaja on oikeasti tekemään järkeviä päätöksiä ja johtamaan yritystä. Tarkoitan tässä järkeviä päätöksiä yrityksen, työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta. Omalta kannaltaan johtaja olettaa tekevänsä järkeviä päätöksiä, kun keskittyy henkilökohtaisten etujensa ajamiseen. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että hänen ajatusmaailmansa on muullakin tavalla erikoisesti virittynyt. Jos ei johtaja palkan ja etujen suhteen pysty näkemään ympärillä olevaa maailmaa edes hämärästi samalla tavalla kun yrityksen asiakkaat ja työntekijät, ei ole mitään syytä olettaa, että hän olisi kyvykkäämpi näkemään asiakkaitaan ja työntekijöitään muissa suhteissa. Tämä näkyy hyvin selvästi päivittäin kun johdon etuja lisätään tilanteessa, jossa asiakkaiden palvelua huononnetaan ja työntekijöitä irtisanotaan.
Millainen kartta maailmasta voi saada aikaan ajatuksen, että työntekijöiden kanssa tappeleminen, asiakkaiden palveluiden huonontaminen ja samalla johdon etujen lisääminen on yhdistelmä, jolla yrityksen toiminta paranee, kannattavuus paranee ja yritys kasvaa ja menestyy. Jo aikoja sitten tiedettiin, että johtajan tehtävä on johtaa joukkoja edestä omalla esimerkillään, jos haluaa voittaa taisteluja. Kauas poteroihin kaivautumiseen on johdon käsitys johtamisesta edennyt. Ei vain ole maailmalla esimerkkejä tämän poterojohtamisen toimivuudesta.
On paradoksaalista, että nyt kun olemme yhä riippuvaisempia toisistamme ja meidän siksi pitäisi ymmärtää toisiamme ja kyetä järkevään yhteistyöhön – ihmisten maailmankuvat eroavat yhä enemmän toisistaan. Ymmärrämme siis yhä huonommin toisiamme – vaikka ymmärtämisen tarve on yhä polttavampi. Ilmeisesti nämä johtajat ovat oman – menneen aikakautensa vankeja ja tulevaisuudessa on tultava toisenlaisia johtajia, jotka ovat paremmin ajan hermolla. Jos näin ei käy, olemme kyllä todella liemessä – kuten hyvin näkyy tästä nykyisestä EU sekoilusta.
Ei tämä toisten ihmisten maailmankuvan ymmärtämisen vaikeus ole tietenkään ainoastaan johtajien ongelma. Kyllä meillä kaikilla ihmisillä on paljon opittavaa tällä tärkeällä alueella. Tärkeä aloitus tällä alueella on tiedostaa, että jokainen ihminen elää omassa itse rakentamassaan maailmassa, vaikka me naivisti oletammekin olevamme samassa maailmassa. Tässä omassa maailmassaan jokainen sitten kokee toimivansa ainakin omalta kannaltaan parhaalla mahdollisella tavalla - vaikka tämä toiminta meistä toisista voikin tuntua todella kummalliselta. Se johtuu erilaista maailmoista, joissa elämme.
Ajatelkaapa hetki vaikka AKT:n Rädyn toimintaa tai poliitikoista esimerkiksi juuri nyt ministeri Stefan Wallinin toimintaa varuskuntien lakkauttamisessa. Rädyn tehtävä on taistella AKT:n jäsenten eduista keinolla millä hyvänsä – mitä kovempi taistelija hän on, sen parempi ammattiyhdistysjohtaja hän on. Henkilöstön kanssa toimittaessa pitäisi tietysti olla varsin erilainen kartta tilanteesta kun kerran ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa - kun tämä työmarkkinataistelukartta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä taitelukartta on jäänyt päälle myös toimistolla. Vaikka mitään varsinaista sotaa ei siellä olekaan niin jokainen, joka ei ole samaa mieltä kun Räty, on vihollinen ja tämä Rädyn sinänsä looginen tulkinta ohjaa hänen toimintaansa.
Mitä väärää Wallin sitten on tehnyt vaikuttaessaan puolustusministerinä armeijan suunnitelmiin varuskuntien lakkauttamisessa. Mikä on poliitikon tehtävä – toimia omien tukijoidensa asioiden ajajana. Olisi ollut varsin omalaatuista, ellei Rkp:n ministeri olisi pyrkinyt pitämään ruotsikielisen joukko-osaston puolia. Näinhän kaikki poliitikot toimii, pitää omiensa puolta – siitähän politiikassa on kysymys. Voidaan tietysti kirkasotsaisesti väittää, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista yhteisiksi parhaaksi. Tällaista valhetta poliitikot varsinkin oppositiosta esittävät. Sellainen poliitikko joka tähän harhautuu - yhteisten etujen ajamiseen omien äänestäjien etujen vastaisesti, on kyllä varsin pian entinen poliitikko. Ei demokratia tarkoita yhteisten asioiden hoitamista yhteisen edun mukaisesti - vaan oikeutta oman ryhmän etujen ajamiseen.
Menestystä teille kaikille sinne omiin maailmoihinne.
Tunnisteet:
aivot,
kartta,
maailmankuva,
mallit,
mieli,
todellisuus
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Miten kapeasti katsot maailmaa?
Olen taas saanut flunssan, kun elimistä on kuormittunut hiukan liikaa. Olen tietoinen, että näin käy minulle usein, kun olen ylirasittunut. Kun minun pitää nyt levätä, saan lukea ja ajatella. Lueskelin Tony Dunderfeltin kirjaa minä onnistujaksi joka olen. Siinä puhuttiin mm.miten näemme maailman omasta näkökulmastammme.
Ilman vaaran tunnetta menehtyisi helposti niin kaupungissa kuin viidakossa. Näin psyykkinen järjestelmäsi on rakentunut havaitsemaan epäilyttäviä ja poikkeavia tapahtumia. Eloonjäämisen kannalta tärkeimmät tapahtumat saavat aina etusijan – huomaat ne. Siksi sinunkin psyykkinen järjestelmäsi keskittyy ensisijaisesti huomaamaan vaikeuksia, ongelmia ja puutteita.
Yksilö ei näe maailmaa kaikessa laajuudessa, vaan psykososiaalinen järjestelmä leikkaa pois suuren osan todellisuudesta. Aivot eivät niinkään tuota ajatuksia, vaan siivilöivät vastaanotettua informaatiota ja paketoivat ne luovasti mielekkäisiin paketteihin, jotka sitten ilmestyvät tilanteen tullen mielemme näyttöpäätteelle. Ensimmäiseksi ilmestyy aina se asia, jonka automaattinen psyykeesi arvioi kiireellisemmäksi huomioida.
Tulemme joka hetki siis tietoiseksi vain kapeasta todellisuuden siivusta. Tämä ei ole paha asia. Näin pysymme parhaiten elossa ja informaation määrän vähentyessä koemme, että meistä tulee yksilöitä. Maailma ei virtaa meihin suoraan kaikessa yltäkylläisyydessään. Muuten olisimme kykenemättömiä toimimaan, ajattelemaan ja ideoimaan itsenäisesti.
Oletko huomannut, miten katseesi poimii valtavasta informaatiovirrasta sellaiset asiat, jotka kiinnostavat juuri sinua? Vieressäsi olevaa kiinnostavat aivan eri asiat. Näet sitä mitä haluat nähdä. Tavoitteemme, ajatuksemme, uskomuksemme ja asenteemme ohjaavat sitä, mitä loputtomasta informaatiovirrasta valikoituu nähtäväksemme. Näitä sisäisiä malleja kutsutaan psykologiassa skripteiksi. Olemme sisäistäneet lapsuudessamme ja nuoruudessamme suuren määrän malleja sen perusteella, mitä olemme elämämme aikana kohdanneet ja sen kautta oppineet. Koko tätä sisäisten mallien maailmaa kuvataan usein yleisessä kielenkäytössä oppimiseksi ja muistamiseksi.
Tässä esitetty näkökulma antaa sinulle jonkinlaisen käsityksen siitä valtavasta valikointi- ja tulkintaprosessista, joka koko ajan on käynnissä meidän sisäisessä ”systeemissämme”. Prosessin tuloksena meille välähtää mieleemme sitä mitä siinä kulloinkin näkyy. Meissä on lukematon määrä malleja (skriptejä). Osa niistä on biologisen eloonjäämisen turvaavia malleja – kuten taistele tai pakene malli vaaratilanteissa, immuunijärjestelmän reaktiot vieraita aineita vastaan, seksuaalinen kiihottuminen suvun jatkamiseksi, turvan ja suojan hakeminen jne. Sitten on ihmiskunnan historian synnyttämiä sosiaalisia malleja – hyvästä ja pahasta. Sitten meillä on juuri omaan kulttuuriimme liittyviä malleja, sekä tietysti erityisesti henkilökohtaiseen elämäämme liittyviä malleja.
Aivojen ja psyyken suorittama automaattinen informaation prosessointi on upea asia, vaikka se selvästi kaventaa tietoisen mielemme. Tämä on kuitenkin se toimintatapa, jolla ihminen toimii. Häviämme aistimusten runsaudessa, mutta voimme paremmin käsitellä ja ymmärtää sen mitä valitsemme itsellemme. Voimme myös tietoisesti kehittää ja oppia ymmärryksen laajentamista. Voimme siis muuttaa mallejamme jos ne eivät enää toimi meidän parhaaksemme. Meidän on vain paneuduttava asenteisiin, uskomuksiin ja tapaamme hahmottaa maailmaa, joka tällä hetkellä automaattisesti tuottaa sisältöä omaan mieleemme.
Ihminen ei ole tietokone, mutta ihmisen vertaaminen tietokoneeseen toimii hyvänä analogiana tänä päivänä, jolloin kaikilla on tietokoneista kokemusta. Saamme uudelleen ohjelmoida itsemme ja kirjoittaa uusia malleja (skriptejä). Ennen tietokoneaikaa puhuttiin mielen kasettien nauhoittamisesta. Vanhat mallit toimivat joskus kuin tietokonevirukset ja tuottavat mielemme täyteen kaikenlaista hälyä ja höpötystä. Ei ole hyvä jos käytössämme oleva muistikapasiteetti täyttyy turhalla roinalla.
Mielemme ja aivojen toiminnan automatisointiin ei pidä suhtautua pelokkaasti tai vihamielisesti. Ilman automatisointi emme pysyisi tekemään mitään, jos meidän pitäisi tietoisesti päättää kaikesta, kun esimerkiksi yhden askeleen ottamiseksi käytämme 200:a erilaista lihasta, puhumattakaan muista välttämättömistä elintoiminnoistamme.
NLP:ssä (neurolingvistinen ohjelmointi) puhutaan kartoista, jotka ovat eri asia kuin maasto. Me emme reagoi suoraan todellisuuteen, vaan meillä kaikilla on siitä oma karttamme, kuvamme, jonka pohjalta reagoimme tilanteisiin ja asioihin. Kun ihminen pitää omaa maailmakuvaansa totena, hän kaventaa todellisuuden omaksi käsityksekseen todellisuudesta. Ei maasto, todellisuus, rajoita ihmisiä, vaan ne valinnat ja vaihtoehdot, joita ihminen oman karttansa pohjalta pitää mahdollisina. Karttoja ei kannata arvioida huono – hyvä ulottuvuudella, vaan siltä kannalta, miten monipuolisia ja rikkaita toiminta- ja kokemisvaihtoehtoja ne ihmiselle tarjoavat. Tämä on toinen vaihtoehto kuvata samaa asiaa.
Jokaisella on oma maailmansa
Ihmiset eivät huomaa hyvää itsessään ja ympärillään. Oma huomiokyky kiinnittyy ongelmiin, vaikeuksiin, sairauksiin, huoliin ja murheisiin. Tällaiseksi ihminen on kehittynyt. Elämän haittapuolien huomaaminen on elintärkeää oman elämän jatkumisen kannalta.Ilman vaaran tunnetta menehtyisi helposti niin kaupungissa kuin viidakossa. Näin psyykkinen järjestelmäsi on rakentunut havaitsemaan epäilyttäviä ja poikkeavia tapahtumia. Eloonjäämisen kannalta tärkeimmät tapahtumat saavat aina etusijan – huomaat ne. Siksi sinunkin psyykkinen järjestelmäsi keskittyy ensisijaisesti huomaamaan vaikeuksia, ongelmia ja puutteita.
Yksilö ei näe maailmaa kaikessa laajuudessa, vaan psykososiaalinen järjestelmä leikkaa pois suuren osan todellisuudesta. Aivot eivät niinkään tuota ajatuksia, vaan siivilöivät vastaanotettua informaatiota ja paketoivat ne luovasti mielekkäisiin paketteihin, jotka sitten ilmestyvät tilanteen tullen mielemme näyttöpäätteelle. Ensimmäiseksi ilmestyy aina se asia, jonka automaattinen psyykeesi arvioi kiireellisemmäksi huomioida.
Tulemme joka hetki siis tietoiseksi vain kapeasta todellisuuden siivusta. Tämä ei ole paha asia. Näin pysymme parhaiten elossa ja informaation määrän vähentyessä koemme, että meistä tulee yksilöitä. Maailma ei virtaa meihin suoraan kaikessa yltäkylläisyydessään. Muuten olisimme kykenemättömiä toimimaan, ajattelemaan ja ideoimaan itsenäisesti.
Oletko huomannut, miten katseesi poimii valtavasta informaatiovirrasta sellaiset asiat, jotka kiinnostavat juuri sinua? Vieressäsi olevaa kiinnostavat aivan eri asiat. Näet sitä mitä haluat nähdä. Tavoitteemme, ajatuksemme, uskomuksemme ja asenteemme ohjaavat sitä, mitä loputtomasta informaatiovirrasta valikoituu nähtäväksemme. Näitä sisäisiä malleja kutsutaan psykologiassa skripteiksi. Olemme sisäistäneet lapsuudessamme ja nuoruudessamme suuren määrän malleja sen perusteella, mitä olemme elämämme aikana kohdanneet ja sen kautta oppineet. Koko tätä sisäisten mallien maailmaa kuvataan usein yleisessä kielenkäytössä oppimiseksi ja muistamiseksi.
Tässä esitetty näkökulma antaa sinulle jonkinlaisen käsityksen siitä valtavasta valikointi- ja tulkintaprosessista, joka koko ajan on käynnissä meidän sisäisessä ”systeemissämme”. Prosessin tuloksena meille välähtää mieleemme sitä mitä siinä kulloinkin näkyy. Meissä on lukematon määrä malleja (skriptejä). Osa niistä on biologisen eloonjäämisen turvaavia malleja – kuten taistele tai pakene malli vaaratilanteissa, immuunijärjestelmän reaktiot vieraita aineita vastaan, seksuaalinen kiihottuminen suvun jatkamiseksi, turvan ja suojan hakeminen jne. Sitten on ihmiskunnan historian synnyttämiä sosiaalisia malleja – hyvästä ja pahasta. Sitten meillä on juuri omaan kulttuuriimme liittyviä malleja, sekä tietysti erityisesti henkilökohtaiseen elämäämme liittyviä malleja.
Aivojen ja psyyken suorittama automaattinen informaation prosessointi on upea asia, vaikka se selvästi kaventaa tietoisen mielemme. Tämä on kuitenkin se toimintatapa, jolla ihminen toimii. Häviämme aistimusten runsaudessa, mutta voimme paremmin käsitellä ja ymmärtää sen mitä valitsemme itsellemme. Voimme myös tietoisesti kehittää ja oppia ymmärryksen laajentamista. Voimme siis muuttaa mallejamme jos ne eivät enää toimi meidän parhaaksemme. Meidän on vain paneuduttava asenteisiin, uskomuksiin ja tapaamme hahmottaa maailmaa, joka tällä hetkellä automaattisesti tuottaa sisältöä omaan mieleemme.
Ihminen ei ole tietokone, mutta ihmisen vertaaminen tietokoneeseen toimii hyvänä analogiana tänä päivänä, jolloin kaikilla on tietokoneista kokemusta. Saamme uudelleen ohjelmoida itsemme ja kirjoittaa uusia malleja (skriptejä). Ennen tietokoneaikaa puhuttiin mielen kasettien nauhoittamisesta. Vanhat mallit toimivat joskus kuin tietokonevirukset ja tuottavat mielemme täyteen kaikenlaista hälyä ja höpötystä. Ei ole hyvä jos käytössämme oleva muistikapasiteetti täyttyy turhalla roinalla.
Mielemme ja aivojen toiminnan automatisointiin ei pidä suhtautua pelokkaasti tai vihamielisesti. Ilman automatisointi emme pysyisi tekemään mitään, jos meidän pitäisi tietoisesti päättää kaikesta, kun esimerkiksi yhden askeleen ottamiseksi käytämme 200:a erilaista lihasta, puhumattakaan muista välttämättömistä elintoiminnoistamme.
NLP:ssä (neurolingvistinen ohjelmointi) puhutaan kartoista, jotka ovat eri asia kuin maasto. Me emme reagoi suoraan todellisuuteen, vaan meillä kaikilla on siitä oma karttamme, kuvamme, jonka pohjalta reagoimme tilanteisiin ja asioihin. Kun ihminen pitää omaa maailmakuvaansa totena, hän kaventaa todellisuuden omaksi käsityksekseen todellisuudesta. Ei maasto, todellisuus, rajoita ihmisiä, vaan ne valinnat ja vaihtoehdot, joita ihminen oman karttansa pohjalta pitää mahdollisina. Karttoja ei kannata arvioida huono – hyvä ulottuvuudella, vaan siltä kannalta, miten monipuolisia ja rikkaita toiminta- ja kokemisvaihtoehtoja ne ihmiselle tarjoavat. Tämä on toinen vaihtoehto kuvata samaa asiaa.
Tunnisteet:
aivot,
evoluutio,
maailmankuva,
mallit,
mieli,
tiede,
todellisuus
tiistai 18. lokakuuta 2011
Aivot rakentavat todellisuutemme
Aivomme ovat todellisuutta rakentava kone. Ne vastaanottavat
aisteilta informaatiota ja rakentavat niistä subjektiivisen sisäisen
maailmamme.
Tulkitsemme maailmaa sen mukaan mitä uskomme näkevämme. Aivomme
eivät kuitenkaan välitä meille absoluuttista tietoa - vaan oman -
aivojemme - tulkinnan todellisuudesta.
Matthew Macdonald esittää kirjassaan AIVOT käyttäjän käsikirja mm.
seuraavat optiset harhat. Harhat perustuvat johonkin aivojen
näköaistimuksia käsittelevässä järjestelmässä olevaan aukkoon - tiettyyn
automaattiseen ennakko-oletukseen, joka ei pidäkkään paikkansa,
tulkintatekniikkaan, joka johtaa harhaan jne.
Päädyttyään tähän tosiseikkaan aivosi sokeutuvat sille tosiasialle, että oranssit ympyrät ovat saman kokoisia.Naapureitaan suurempi ympyrä näyttää suuremmalta kuin naapureitaan pienempi ympyrä.
Tarkastele ruutuja A ja B. Miltä ne näyttävät. Sanovatko aivosi sinulle, että ne ovat täsmälleen saman väriset - tuskin. On lähes mahdotonta uskoa aistimusta harhaksi muuten kuin peittämällä kuvasta kaikki muu paitsi kyseiset ruudut. Aivot olettavat hyvin sitkeästi, että kysessä on säännöllinen ruutukuvio. Voitko siis uskoa näkemääsi.
Lisää mielenkiintoisia optisia harhoja voit katsoa esimerkiksi optisia harhoja tutkivan laboratorion purveslabin nettisivuilta.
Aivojen väärät johtopäätökset - sisäänrakennetut ennakkoarviot eivät koske vain näköhavaintoja. Ennakko-oletuksemme voivat sokaista meidät tosiasioilta ja johtaa meitä harhaan millä tahansa alueella. Olkaamme siis tarkkoja - kaikki ei ole sitä miltä se näyttää ja tuntuu.
Tunnisteet:
aivot,
mallit,
odotukset,
todellisuus
Sijainti:
Helsinki, Suomi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
