Metsästäjä keräilijästä elämysyhteiskuntaan

Ihminen oli ensimmäiset 100 000 vuotta metsästäjä keräilijä, jonka tärkein tehtävä oli ruuan hankinta ja suvun jatkaminen – ihminen liikkui jatkuvasti ruuan perässä.

Ihminen alkoi asettua aloilleen maanviljelyksen alettua 10 000 – 6 000 vuotta sitten. Euroopassa siirtymä maanviljelyyn alkoi 5 000 – 4 000 vuotta sitten.

Seuraava suuri muutos oli teollisuus, joka alkoi 1 700 – 1 800-luvuilla. Tällöin koneet alkoivat vapauttaa ihmisen raskaasta lihastyöstä ja myöhemmin 1 900-luvulla myös kevyemmästä manuaalisesta työstä.

Jälkiteollinen yhteiskunta kehittyi 1960-luvulla, jolloin toimistotyö ohitti tehdastyön ja vauhti kiihtyi ja laajeni tietokoneiden kehittymisen myötä.

Tietoverkkojen ja Internetin kehittyminen 1990-luvulla avasi tien tietoyhteiskuntaan. Nyt kaikki tieto on heti ulottuvillamme ja meidän on vain opeteltava käyttämään sitä.

Kun ihmisen kehityksen kirjoittaa tällä tavalla auki, on helppo nähdä, että ihminen on biologisesti vielä pääosin metsästäjä keräilijä. Sosiaalisesti ihminen on toiminut pienissä ryhmissä, joissa kullakin on oma roolinsa ja asemansa.



Seuraavaksi vaiheeksi useat tutkijat ennakoivat elämyksiin ja tunteisiin perustuvaa ”Elämysyhteiskuntaa”. Olemme jo monelta osin siirtymässä siihen – tekeehän ihminen suurimman osan päätöksistään elämyksiä hakeakseen. Tuotteet pyritään erottamaan toisistaan pääasiassa imagon, mielikuvan avulla.

Sisäinen maailmamme mielikuvineen ja tunteineen on tietenkin ollut aina olemassa. Sen rooli on kuitenkin muuttunut. Sisäinen maailma on eriytynyt ja korostunut, mielikuvat ja tunteet ovat itsenäistyneet.



Tehdastyössä tarvittiin erityistä ammattiosaamista, mutta tietotyössä tilanne jo muuttui. Siellä vaadittavat työtaidot ovat enemmän metataitoja, sellaisia yleisiä taitoja, joita voi käyttää monessa paikassa. Näitä ovat mm. yhteistyö- ja ideointitaidot.

Uudessa elämysyhteiskunnassa oleellisiksi metataidoiksi nousevat Veli-Matti Toivosen ja Marja Koiviston Minätyö kirjan mukaan seuraavat:

Kaikista tärkeimmäksi metataidoksi nousee hyvä suhde itseen, että on sujut itsensä kanssa, siis että itsetunto on kunnossa. Kun tehtävänä on oman identiteetin jatkuva rakentaminen, ihminen tutustuu itseensä eri tavoin kuin ennen. Hän löytää omaa potentiaaliaan, rajoittavia uskomuksiaan, miettii arvojaan ja asettaa tavoitteitaan. Kun hän tutustuu eri puoliinsa ja hyväksyy ne, hän alkaa osata toimia yhä paremmin niiden kanssa. Mitä paremmin hän on sopusoinnussa itsensä kanssa sitä paremmin hän onnistuu muiden metataitojen kanssa.

Toinen metataito on osata mennä tilanteisiin avoimin mielin, ilman ennakkoajatuksia. Kun kykenee läsnäoloon tilanteessa, on helpompi havaita mitä oikeasti tapahtuu. Läsnäolotaidot ovat nykyisin tärkeitä, koska tilanteet muuttuvat nopeasti eikä ennakkoajatteluista ja valmiista malleista ole enää samalla tavalla hyötyä kuin aikaisemmin, hitaasti muuttuvassa maailmassa.

Intuitio on kolmas tarvittavista uusista metataidoista. Kun on sujut itsensä kanssa, intuitioita häiritseviä tunnereaktioita, lukkoon menemistä ja tilanteeseen kuulumattomien tunteiden aktivoitumista, tapahtuu vähemmän. On helpompi kuunnella intuitiota, sisäistä viisauttaan.