Tunneorpous

Kirkko ja kaupunki lehdessä oli hyvä kirjoitus tunneorpoudesta. Tunneorpous tuhoaa elämästä ilon ja tekee lapsistakin rauhattomia. Tunneorvot eivät tule toimeen työpaikalla. Keitä he ovat?

Tunneorpo on minulle uusi termi. Millainen on tunneorpo. Tunneorpo on esimerkiksi Maija 56v., joka on kasvanut vaatimattomissa oloissa. Kotona oli puutetta, isän alkoholin käyttöä, riitaa väkivaltaa. Maija oppi aina varautumaan pahimpaan. Hyviä sanoja, kehuja tai kannustusta Maija ei muista kuulleensa. Vain työtä, ahkeruutta ja säästäväisyyttä arvostettiin, "haihatukset" piti jättää sikseen.

Kun Maija pääsi työelämään, hän oli varuillaan ihmisten suhteen ja vältti kertomasta mitään itsestään. Hän huomasikin vähitellen työpaikallaan oudon ilmiön: Ihmiset tuntuivat liittoutuvan häntä vastaan, puhuivat hänestä selän takana, kehittelivät juonia ja vastailivat epäystävällisesti. Maija mietti usein, miten kostaa eilisen pahat sanat. Vuosien mittaan Maija alkoi käydä yhä vihamielisemmäksi, panetteli toisia ja raivosi työtovereilleen. Jopa asiakkaat ihmettelivät Maijan tunteenpurkauksia ja pitivät häntä pelottavana. Lopulta Maija vaihtoi työpaikkaa.

Kummallista Maijan kohtalossa oli se, että joka työpaikassa Maija joutui mielestään muiden vainon kohteeksi. Jatkuvasti Maijan kertoi lähipiirilleen, miten kammottavia ihmiset ovat. Miksi juuri Maijan tielle osuivat Suomen ilkeimmät ihmiset?

Yleensä se mitä näet muissa ihmisissä, kertoo enemmän sinusta itsestäsi kuin ulkomaailmasta, sanoo tunteista kirjoittanut Tia Isokorpi. Jos ihminen ei näe itsessään mitään kaunista ja hyvää, ei hän näe sitä muissakaan ihmisissä. Ja kun toisiin suhtautuu vihamielisesti ja hyökkäävästi, he vastaavat samalla mitalla takaisin. Näin syntyy ilkeyden kehä.

Maijan lapsuuden perheessä kukaan ei ollut aidosti kiinnostunut lapsesta. Kukaan ei jakanut hänen tunteitaan, ei antanut turvaa eikä luonut luottamusta maailmaa kohtaan. Maijan itsetunto ei kehittynyt eikä hän oppinut vuorovaikutustaitoja. Ihmiset ovat Maijalle uhka ja uhkaa vastaan hän puolustautuu hyökkäämällä ensin. Maija ei ole oppinut tunteiden - erityisesti kiukun ja vihan hallintaa.

Meitä ihmisiä ohjaavat valitettavasti usein kauna, kateus, katkeruus ja kiukku, joiden läpi näemme maailman. Kun omassa itsearvostuksessa on iso vaje, ja minuus on hauras, paha olo ulkoistetaan, projisoidaan muihin. Toinen vaihtoehto on kääntää vaikeat tunteet kohti itseä, jolloin ihminen usein masentuu.

Tunneorpous - eli se, että on tunne-elämässään jäänyt vaille vanhempien läsnäoloa ja lohdutusta - ilmenee monin tavoin. Tunneorvon on vaikea iloita elämästä, vaikea liittyä muihin ihmisiin, vaikea puhua porukassa, vaikea kestää yksin oloa. Tunneorpouden tyypillinen tuntomerkki on kokemus yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. Tunneorpo kokee, ettei saa yhteyttä ihmisiin. Mutta ei hän löydä yhteyttä itseensäkään eikä viihdy omassa seurassaan. 

Hyvä tapa aloittaa itsensä hoitaminen on lempeän hyväksyvä suhtautuminen omiin virheisiin. Ei itseään kannata syyttää eikä soimata. Lopeta itsesi arvostelu.

Johtuuko tunneorpous itsetunnon puutteesta, vain johtaako tunneorpous itsetunnon puutteeseen? Kuinka päin mekanismi toimii? Mielestäni itsetunto kehittyy vähitellen huonoksi. Sen seurauksena ihminen ei uskalla olla itsensä kanssa - ei sitten myöskään tunteidensa kanssa. Tästä taas seuraa vähitellen tunneorpous. Terveen itsetunnon omaavalla ihmisellä ei esiinny tunneorpoutta.